Liite No. 18
JR 7:n sotapäiväkirja 1943
SALAINEN 15.12.43.
6 EK/UP
JALKAVÄKIRYKMENTTI 7
I Pataljoona.
K.D.№ 2247/III/71 sal.
Koskee: taistelukertomusta.
Kenttäpostiosoite:
2.Kpk./ 3652.
Kertomus taisteluosaston toiminnasta vihollisen kenttävarustetun tukikohdan tuhoamisessa 15.12.43.
1. Tehtävä:
Taisteluosaston tehtävänä oli Inkiläisen metsän itäpuolella olevan vihollisen kenttävarustetun tukikohdan valtaus, tuhoaminen, vanginotto ja tiedustelumateriaalin hankinta.
2. Joukko:
Tst. osaston, johtajana kapt. Kiiskinen, vahvuus oli 7 u 27 au 120 miestä ja käsitti se:
- 3 kiv.joukkuetta á 1 + 6 + 31
- kom.ryhmän 2 + 4
- puhelinryhmän 1 + 0 + 4
- pion.ryhmän 1 + 7
- lääk.ryhmän 2 + 7
- 2 liekinheitinryhmää 1 + 4
- tykistön tjueen 1 + 2 + 4
- krh:n tjueen 1 + 1 + 1
3. Varustus ja aseistus:
Lumipuku, ei päällystakkia, selkäreppua eikä kypärää, jalkineina hiihtojalkineet.
aseistus: määrävahvuuden mukainen.
a-tarvikkeet:
- asetta kohti 1½ ta:sta
- käsikranaatteja 2 kpl. miestä kohti
- kasapanoksia 4 kpl. joukkuetta kohti, pion.ryhmällä
15 kpl.
- tankopanoksia pion.ryhmällä 2 kpl.
- polttopulloja 4 kpl. joukkuetta kohti
- piikkilankasaksia 3 kpl. joukkuetta kohti
- ahkioita lääk.ryhmällä 3 kpl., I joukkueella 2 kpl. (saaliin
poiskuljettamista varten).
4. Valmistelut:
a. - jatkuva
tähystys ja tiedustelu kohteeseen
b. - harjoittelu:
- ryhmittyneenä eteneminen
- sisäänmurto
-
vyörytys
- varustettujen kohteitten tuhoaminen
c. – haav.sp:n perustaminen tkk. 11:sta
d. – suorasuuntausaseitten asematiedustelu
e. – tj.paikkojen tiedustelu.
5. Sää:
Taivas pilvinen, melkein tyyni, hyvin heikko tuuli lounaasta, lämpötila -5° C.
6. Tehtävän suorittaminen:
15.12.43 klo 7.18 lähti osasto etenemään tkk. XII:sta hyökkäysvalmiusasemiin järjestyksenä I joukkue + pion.ryhmä + liekinheitinryhmä, komentoryhmä + tykistön tjue + puh. ryhmä, II joukkue + krh.tjue, III joukkue ja lääk.ryhmä. Klo 7.45 oli osasto edennyt Inkiläisenmetsikön kaakkois-kulmaan ja ryhmittynyt avoparijonoon. Klo 7.53 – 7.54 pston tuli-isku kohteeseen. Klo 7.56 savunheittimet aloittivat ammunnan kohteen molemmille puolille ja se jatkui koko toiminnan ajan. Klo 7.56 – 8.00 ampui 1 kevyt krh. sisäänmurtokohdan maastoon. (Ammunnan piti alkaa 7.53 mutta putkisuutarien takia pääsi alkamaan vasta e.m. aikana). Klo 7.59 – 8.00 kolmen pston tuli-isku kohteeseen sekä neljän RK:n ja kolmen pst.tykin tuli kohteeseen ja sivustoilla oleviin tulikorsuihin. Klo 8.00 – 8.12 krh. komppanian, kev.krh.joukkueen, RK:n ja pst.tykin tulivalmistelu kohteeseen. Klo 8.00 kahden ptrin häirintätuli kohteen molemminpuolisiin metsänkärkiin, jota jatkui koko toiminnan ajan. Klo 8.00 tykistön savuverhon muodostaminen Korsu- ja Välikukkulan maastoon, jota pidettiin yllä koko toiminnan ajan. Klo 8.00 lähti osasto avoparijonossa etenemään sisäänmurtokohtaan, ja saavutti vih.pkl.esteen edessä olevan putkiansoituksen, johon kärjen mukana seurannut pion.ryhmä ryhtyi aukaisemaan aukkoa. Samaan aikaan avasi vihollinen kk. ja pk.tulen etuoikealta ja vasemmalta. Pion.ryhmän raivattua aukon ansoitukseen ja aukaistua ratsuesteen hyökkäsi I joukkue esteen sisäpuolelle vihollisen tst.hautaan avaten tulen etuoikealta tulittavia tulikorsuja kohti. Asemiin päästyään ryhtyi joukkue vyöryttämään taisteluhautaa. Koska sisäänmurrossa oli kulunut laskettua pitempi aika ja kohteena oleva tulikorsu toimi vaikeuttaen osaston etenemistä, pyysi osaston johtaja tuli-iskun kohteeseen. Pston ja krh. komppanian tuli-isku annettiin viipymättä (n. 8.06 – 8.07). I joukkuetta seurannut II joukkue suuntautui sisäänmurtokohdasta etelään ja joutui tulitaisteluun katetuista asemista ja korsuista tulittavan vihollisen kanssa. Sisäänmurtokohtaan ampui vihollinen myöskin edessä olevan aukean eteläreunasta. Osaston johtaja pyysi silloin sulku ”Vainion”, joka ammuttiin. II joukkue sai jäljestä seuranneen III joukkueen yhden ryhmän kanssa kasapanoksilla tuhottua edessä olevat korsut ja pääsi tst.hautaan ryhtyen sitä vyöryttämään. III joukkue tuli esteestä läpi välittömästi II joukkueen perässä edeten I joukkueen oikealle puolelle ja edelleen tavoitteeseensa kohteesta itään olevaan tienmutkaan ja jäi sinne varmistamaan I joukkuetta soitten väliselle metsäkannakselle. Joukkue ei joutunut matkalla tulitaisteluun. II joukkueen mukana ollut ryhmä liittyi joukkueeseen myöhemmin. II joukkueesta saapuneen ilmoituksen perusteella, että suon reunassa on tulittavia vihollisia, pyysi osaston johtaja sulku ”Suon”, joka ammuttiin. Tällä välin I joukkue oli jatkanut tst.haudan vyöryttämistä tuhoten katetun pesäkkeen. Koska keskitys kohteeseen jatkui, pysäytti joukkueenjohtaja joukkueen etenemisen. Tulivalmistelun päätyttyä syöksyi joukkue seuraavalle pesäkkeelle ja korsulle, jotka alik. Hänninen räjäytti kasapanoksilla. Seuraavassa pesäkkeessä käsikranaatteja heittäneet ryssät tuhosi sotamiehet Kiuru ja Pekkinen. Tämän jälkeen joukkue saavutti kohteen. Ensimmäisen korsun räjäytti kers. Yli-Kovanen. Samanaikaisesti joukkue tuhosi kasapanoksilla, käsikranaateilla ja termiittirasioilla kolme kk.korsua ja kaksi katosta, jotka osoittautuivat varastoiksi. Tämän jälkeen tutkittiin korsut, mutta kasapanokset olivat räjäyttäneet ne täydellisesti, joten korsuista ei ollut mitään evakuoitavaa, minkä jälkeen ne sytytettiin tuleen polttopulloilla ja liekinheittimillä. Osaston johtajan ilmoitettua komentajalle tilanteen: ”tukikohta tuhottu, vankeja ei saatu, sotasaalista ei”, käski patl:n komentaja jatkamaan hyökkäystä kahdella joukkueella pohjoiseen, joukkue Vainion jäädessä puolustukseen silloiselle paikalleen. Vanki oli saatava. Käskyn saatuaan irroitti osaston johtaja itselleen mahdollisten yllätysten varalle pienen reservin (osa lääkintäryhmää, viestimiehet, osa komentoryhmää, puoli ryhmää I joukkueesta luutn. Teijonmaan johdolla) ja lähti etenemään pohjoiseen. Edettyään n. 100 metriä ilmestyi I joukkueen eteen yksi ryssä, ja neljä lumipukuista miestä, joita luultiin III joukkueen partioksi. Lumipuvuton heilutti lakkiaan. Osaston johtajan huudettua antautumiskehoituksia mies tuli luokse toisten lumipukuisten miesten käännyttyä pakoon jolloin heidät tunnettiin ryssiksi. Samanaikaisesti osaston johtaja sai ilmoituksen II joukkueesta, että joukkue oli saanut vangin, jolloin hän keskeytti etenemisen ja päätti irtaantua. Tällävälin II joukkue oli jatkanut vyöryttämistään varmistettuaan sitä ennen sisäänmurtokohdan itään yhdellä ryhmällä ja vyörytti tst.hautaa n. 150 m. tuhoten matkalla neljä asuin- ja tulikorsua. Joukkueen kärkiryhmä eteni aukean yli n. 100 m. ja tuhosi kasapanoksilla siellä olevan asuinkorsun palaten sen jälkeen joukkueeseen. Joukkue sai yhden vangin. Irtaantuminen suoritettiin seuraavasti: Jääk.joukkue siirtyi sisäänmurtokohtaan, josta joukkueenjohtajan käskystä vetääntyi esteen ulkopuolelle klo 8.50. Tämän jälkeen III joukkue irtaantui ammuttuaan punaiset valoraketit, jolloin tykistö ampui sulku ”Talviston” sekä kiihdytti tulen sivustoilla metsänkärjessä, ja samalla kiihdytettiin savunheittimien tulta. Viimeiseksi irtaantui II joukkue kahdessa vaiheessa klo 9.05. Kun osaston pääosan jälkipää oli keskellä aukeata suota, paljastui hetkeksi savuverho vihollisen metsänreunassa. Äkillinen tuulenpuuska hälvensi savuverhon hetkellä, jolloin oli jo uusi savuverho kehittymässä. Sillä hetkellä ampui vihollinen suorasuuntaustykillä osastoa, jolloin kaatui kolme miestä ja haavoittui seitsemän. Irtaantumisen aikana vihollinen ampui sulkuja vetäytymistielle aiheuttaen lisäksi yhdeksän miehen tappiot haavoittuneina. Osasto oli kokonaisuudessaan palannut klo 9.20.
7. Vihollisen tappiot:
Vihollisen tappiot olivat arviolta kaatuneina 35 sekä kaksi vankia. Tuhottuja laitteita: seitsemän tulikorsua, joista kaksi kk.- ja viisi pk.korsua miehistöineen ja aseineen, neljä asuntokorsua miehistöineen, kaksitoista katettua tulipesäkettä ja kaksi varastosuojaa. Mukana tuodut aseet:
1 kp., 1 puoliautomaatti ja 2 kivääriä. Kaatuneilta otettiin kaikki löytyneet paperit. Muu sotamateriaali hävitettiin tuhoamisten yhteydessä.
8. Vihollisen vastatoiminta:
Vihollisen jv. ei suorittanut minkäänlaista vastaiskua. Vihollisen tykistöstä oli toiminnassa tykistön ilmoituksen mukaan toistakymmentä patteria, jotka ampuivat pääasiassa sulkuja Inkiläisenmetsään ja tukikohtien X, XI ja Inkiläisenmetsän väliselle suolle. Huomattava osa vihollisen tykistötulesta kohdistui tkk. X:n sekä n.s. Kempin linjan ja patl:n komentopaikan väliseen maastoon. Vihollisen krh:t ja pst.tykit olivat vilkkaassa toiminnassa.
9. Havainnot:
Vihollisen kenttävarustuslaitteet yleensä heikosti laitettuja ja hoidettuja. Osa korsuista oli tukevaa tekoa, mutta osa oli tehty hutiloiden. Tulikorsujen suuaukot olivat niin matalalla, että näinkin vähäisen lumen aikana ei niistä voinut ampua tarpeeksi tehokkaasti. Tst.hauta, joka oli osaksi maanpäällinen, oli 10 – 20 sm. paksuilla puilla tuettu, mutta kapea ja matala. Okl.este (ratsueste) oli pienistä, helposti liikuteltavista ratsuista koottu. Ansoitus esteen edessä oli selvästi havaittavissa, koska ansat ja –langat olivat 30 sm. lumen pinnan yläpuolella. Esteen etäisyys metsän reunasta oli 15 – 30 m (huom. ehkä maan kohoutumisen vuoksi), ansoituksen ollessa metsän reunassa. Tst.hauta oli esteestä 50 – 60 m.n päässä. Korsut olivat välittömästi tst.haudassa. Asemien edessä ei varsinaista raivausta. Tukikohdan läpi kulkevaa tietä ei oltu liikennöity ajoneuvoilla. Vihollisen miehityksenä osaston johtajan arvion mukaan oli kohteessa kolme ryhmää ja II joukkueen tuhoamassa korsuryhmässä vajaa joukkue. Aseita, lukuunottamatta sotasaaliina saatuja, ei tukikohdassa näkynyt. On ilmeistä, että vihollinen on vienyt aseet korsuihin, joissa ne tuhoutuivat. Asemista löydetyt kiv. patruunat olivat teräsmanttelisia.
10. Kokemukset:
Jv. voi ja pitää mennä valmistellussa hyökkäyksessä 150 m:n päähän raskaan tykistön tulesta, jolloin se voi tehokkaasti suorittaa rynnäkön. Valmistelun ulkopuolella täytyy löytyä tykistöä, joka joustavasti pystyy avustamaan jalkaväkeä taulukon ulkopuolella. Esimerkkinä H + 6 ammuttu pston ja krh.komppanian tuli-isku. Lumessa maaten ei vihollisen laakatulella ole tehoa. Käytetyllä liekinheittimellä on liian lyhyt kantomatka; se ei voi auttaa tulikorsua lähestyttäessä, vaan ainoastaan lopullisessa tuhoamisessa. Lähestyminen suoritettava käsi- ja savukranaattien ja kasapanosten avulla.
11. Omat tappiot:
Sisäänmurrossa ja vihollisasemissa 2 kaatunutta ja 3 haavoittunutta, irtautumisvaiheen aikana vihollisasemien ulkopuolella 3 kaatunutta ja 16 haavoittunutta. Tilanteen aikana kaatui lisäksi tkk. X:ssä vartiosta palaava mies pst.tykin kranaatin sirpaleesta ja haavoittui 1 luodista.
12. Taistelussa erikoisesti kunnostauneet:
Kapt. Kiiskinen, J., luutn. Teijonmaa, V., luutn. Hannelius, J., luutn. Talvisto, K., vänr. Nyberg, O., vänr. Vainio, V., vääpeli Autio, 14./JR 7, kers. Yli-Kovanen, V., kers. Kostiainen, R., kers. Majamaa, Väinö, I/KTR 15, alikersantit Kosi, Heikki, Nieminen, Toivo, Koskinen, Lauri, Rantanen, Viljo, Hietanen, Olavi, Ikonen, Arvo, korpraalit Törni, Erkki, Saarinen, Väinö, sotamiehet Isomäki, Onni, Kaunisto, Toivo, Äikäs, Sulo, Nieminen, Toivo, Silvennoinen, Sulo, Rajamäki, Frans, Parviainen, Eino, Seppänen, Alpo, Hämäläinen, alik. Pellikka, Esik.K/JR 7, sotamiehet Säisä, Janne, Bäckman, Erik, Kuisma, Onni, Paukkila, Eino, Kivimäki, Usko, Paavilainen, Aaro, Jaatinen, Paavo, Auvinen, Veikko, Sokka, Jussi, Kiuru, Väinö, Pekkinen, Urho, Melanen, Kaarlo, Halm, Henrik.
2 liitettä.
Jakelu: Pataljoonankomentaja
Majuri E. Kuvaja
JR 7 4 kpl.
3./JR 7 1 kpl. Adjutantti
RE 1 kpl. Luutnantti V. Virkkunen
---------------------
Yhteensä 6 kpl.
=====================